I'm Happy ♡

Oon tällä viikolla alkanut huomaamaan kuinka paljon vapaa-aikaa mulla oli cross countryn jälkeen. Uinnin alettua mun päivärytmi on taas ollut koulu, treenit, läksyt, nukkumaan. Musta tuntuu etten oo enää ollenkaan sosiaalinen tai ehdi viettää niin paljoa aikaa perheen kanssa, mutta en esim pysty keskittymään läksyihin muualla kuin omassa huoneessa... Myös postattavaa löytyisi tosi paljon, mutta aika ei vaan riitä. Varsinkin nyt semesterin loppupuolella on tosi paljon projekteja ja loppukokeetkin lähestyy. Joulukuu tulee olemaan mulle tosi kiireinen kuukausi, koska paljon tapahtumia on luvassa. Oon kuitenkin oppinut hyödyntämään ajankäyttöä paljon paremmin ja oon saanut tosi paljon motivaatiota opiskella vielä ahkerammin lukiossa ensi vuonna, koska työmäärä Suomessa ei oo lähellekkään sitä mitä oon täällä joutunut tekemään. Vaikka uinti viekin tosi paljon aikaa tykkään siitä tosi paljon ja oon kehittynyt jo parin viikon aikana ihan huimasti. Meillä on tosi kiva joukkue ja oon saanut paljon uusia kavereita ja etenkin tullut läheisemmäksi niiden kanssa jotka oli myös samassa cross country joukkueessa! Maanantaina kun onnistuin vihdoin tekemään kunnollisen flip turnin (joka oli mulle oikeesti tosi iso ongelma) seitsemän joukkuelaista istui katsomassa ja hurrasi mulle sen jälkeen. Ensimmäinen meetti on kuitenkin jo torstaina joka jännittää mua tosi paljon... Toisaalta tykkäsin cross country meeteistäkin tosi paljon ja ainakin uinnissa suoritusaika on lyhyempi haha.



Sunnuntaina alettiin koristelemaan koko talo joulua varten. Mulla oli aika paljon läksyjä jäljellä ennen lomalta paluuta ja ajattelin koristelun olevan ihan pikkujuttu. Loppujen lopuksi päädyttiin Carolinen kanssa raahaamaan 23 niin isoa laatikkoa etten voinut kantaa niitä yksin alakerrasta ylös. Mun laskujen mukaan meillä on tällä hetkellä kymmenen joulukuusta täällä kotona ja kaikki paikat on ihan täynnä koristeita, mutta kuulemman tää on vasta alkua. Oli muuten tosi hassua kun kaikki joulukuuset piti "kasata", koska meillä on aina ollut kotona oikea kuusi (joka on mun mielestä paljon tunnelmallisempi). Myös jouluvaloja on alkanut näkymään ulkona tosi paljon ja jenkkien ajattelutapa näyttää olevan "mitä värikkäämpi, sen parempi". Mun on ihan pakko sulkea verhot aina ennen kuin menen nukkumaan, sillä vaikka ulkona on pimeää niin jouluvalot tien toiselta puolelta loistaa vähän liian kirkkaina.


Oon myös päässyt hyödyntämään mun Black Friday shoppailuja, sillä joka päivä on lämpötila ollut nollassa tai pari astetta sen alapuolella, joka ei kuitenkaan oo niin kylmä, mutta Nebraskassa tuulee tosi paljon. Saatiin hädin tuskin lupa kävellä kauppaan Carolinen kanssa sunnuntaina, mutta selvittiin kuitenkin hengissä kilometrin matkasta kauppaan ja takaisin.

Maanantaina treenien jälkeen mentiin Carissan ja Alivian kanssa syömään Italialaiseen ravintolaan Carissan synttäreiden kunniaksi. En tullut ottaneeksi yhtäkään kuvaa (oon ottanut lähiaikoina tosi huonosti kuvia..) mutta rakastan käydä Haymarket nimisellä alueella keskustassa. Siellä on tosi paljon ravintoloita ja pieniä kauppoja, ja se muistuttaa mua ihan jostaina pienestä vanhanajan kaupungista. Mentiin myöhemmin vielä Carissalle syömään kakkua ja avaamaan lahjoja. Maanantai oli tosi kiva päivä, mutta heti kun tekee arkisin jotain muuta, ei aikaa jää läksyille ollenkaan.


Sain tiistaina taas paketin kotoota (kiitti äiti ja isi!), jossa oli suklaata, joulukalenterit mulle ja tytöille, ja parit joululahjat perheelle. Oon onnistunut hankkimaan mun mielestä tosi kivat lahjat koko perheelle ja parit ideat haluan jakaa tänne blogiinkin mutta vasta joulun jälkeen, koska oon aika varma että noi kääntää mun jokaisen postauksen englanniksi.

Yleisesti mulle kuuluu tosi hyvää, vaikka kiire onkin. Mulla on aina sujunut hyvin perheen kanssa, mutta oon viimeaikoina tullut paljon läheisemmäksi hostvanhempien kanssa, josta oon tosi iloinen. Meillä on jo omat inside vitsit ja oon täällä ihan kuin kotonakin. Kuitenkin joissain tilanteissa olisi tosi ihanaa olla omat vanhemmat täällä, koska ei hostvanhemmat niitä korvaa. En oo pahemmin myöskään kärsinyt koti-ikävästä, oikeestaan nyt kun mietin niin en oo marraskuussa varmaan ollenkaan. Joskun kuitenkin on huonompia päviä, mutta ne lähinnä johtuu jostain muusta. Oon tavallaan tosi ilonen että mulla on taas melkeen liikaa tekemistä, jotta en ehdi miettimään Suomea. Mulla ei oo muuten vielä kertaakaan ollut vaikeuksia nousta ylös aamulla kouluun ja vaikka täällä onkin sama lukkari joka päivä, tykkään high schoolista ihan hirveesti. Ja jos joku tuleva vaihtari sattuu lukemaan tätä, suosittelen ehdottomasti ottamaan AP american literature and composition -kurssin. Se on ehdottomasti mun lempparitunti täällä, vaikka onkin vähän haastavampi, mutta mun kielitaito ja sanavarasto on kasvanut ihan älyttömästi. Myös kirjat joita luetaan tolla kurssilla on tosi mielenkiintoisia ja paaljon parempia kuin kirjat joita luetaan Suomessa äikäntunneilla. Varsinaisia esitelmiä ei tolla tunnilla kauheesti pidetä, mutta omia mielipiteitä joutuu saa kertoa ääneen, ja oon oppinut jotenkin ajattelemaan paljon paremmin. Nyt meni kyllä vähän aiheen ohi... Lopettelen tän postauksen nyt tähän kun siitä tuli muutenkin tosi sekava, terveisiä kaikille Suomeen!