Tää viikko on ollut tosi kiireinen, koska oon yrittänyt nähdä mahdollisimman paljon kavereita nyt ennen vaihtoa. Tuun melkein joka päivä kotiin tosi surullisella fiiliksellä, koska oon joutunut hyvästelemään niin monta mulle tärkeää ihmistä. Eilen illalla oltiin Annalla, josta postauksen kuvatkin on, ja nähtiin tolla porukalla viimeistä kertaa ennen vaihtoa. Oli ihana nähdä taas pitkästä aikaa! Huomenna lähden viettämään viimeistä mökkiviikonloppua perheen kanssa ja sunnuntaina pidetään vielä sukulaisille läksiäiset.
Tän viikon aikana ja mökiltä paluun jälkeen mua on alkanut pelottaa vaihtoon lähteminen enemmän kuin aiemmin. Tällä hetkellä mua ei oikeastaan pelota muu kuin ikävä. Mulla on välillä jo valmiiksi ikävä perhettä ja kavereita. Kaikki vaihtarit aina sanovat, että tuntuu oudolta lähteä, koska kaikki on Suomessa niin hyvin. Nyt vasta tajuan itsekin mitä toi tarkoittaa. Tietenkin mulla on kokoajan taustalla myös innostuneisuus ja halu lähteä, mutta suurimman osan ajasta mulla on tosi haikea fiilis. Tiiän että mulle tulee olemaan tosi raskasta hyvästellä mun perhe ja osa kavereista lentokentällä. Haluaisin vaan skipata tän viimeisen viikon stressin ja odotuksen ja lähteä vaikka heti. Oon huomannut, että aika monella vaihtarilla on viimeisten viikkojen aikana ollut samanlaisia fiiliksiä, joten onneksi tää on kai ihan tavallista. Nyt oon myös oikeasti sisäistänyt sen, että tuun olemaan 10 kuukautta poissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti